Tilausravintola Korkea Tammi

Ravintola Korkea Tammi

Tervetuloa Ravintola Korkea Tammeen.

Köyliön Korkea Tammi on viehättävä ja mukavaa tunnelmaa henkivä tilausravintola Satakunnan sydämessä. Ravintola sijaitsee legendaarisessa Köyliössä, josta tulee myös historiallinen tarina Lallista ja Piispa Henrikistä.

Itse ravintola on aikoinaan ollut historiallinen navetta jykevine seinineen ja korkeine kattoineen. Nykyään paikan erikoisuutena toimii ihastuttava Ämmän Kievari, jossa tilauksesta järjestetään esimerkiksi runsaita rautakautispitoja. Keskiaikainen ruoka ja sen valmistaminen on paikan myyntivaltti. Keskiaikainen ruoka oli aikoinaan erittäin monipuolista ja terveellistä, mitä käytetään hyväksi myös yhä 2020-luvulla.

Ravintolan löytää Brunnilan tilan yhteydestä Köyliön Yttilässä. Tilausravintola Korkea Tammi keskittyy tilauksesta järjestettäviin runsaisiin keskiaikaishenkisiin pitoihin ja elävään musiikkiin. Tllausravintola Korkea Tammen omistaa Riikka Palonen -niminen henkilö. Paikallinen Köyliöseura on antanut Paloselle vuoden 2011 Köyliön Kerttu -arvonimen. Ravintolatoiminnan lisäksi Palonen kuuluu Suomen johtaviin higland cattle –kasvattajiin.

Keskiaikaiset, runsaat pidot

Keskiajalla runsaasti ja taidokkaasti katettu pöytä toi aina esiin sosiaalisen aseman merkityksen. Nykyään kauniisti katetun pöydän antimista voi nauttia kuka tahansa. Keskiaikainen ruokavalio oli paitsi herkullista, suussa sulavaa ja monipuolista, myös usein niin sanottua lähi- ja luomuruokaa.

Ruoka oli yksi suuri mielihyvän ja nautinnon aihe, joka haluttiin jakaa ystävien, perheen ja muiden kyläläisten seurassa. Emännillä oli tuolloin tärkeä ja arvostettu työ ruoan laitossa ja maustamisessa, sillä perheet ja suvut olivat isoja ja pitivät usein erilaisia juhlia keskenään.

Keskiaikaiseen ruokavalioon kuuluivat muun muassa: herkulliset naurisapposet, piimäjuusto, makkarat, liha-, lintu- ja kalaruoat ja usein koko eläin sisäelimiä myöten oli laitettu ruoaksi. Kananmunat, kastikkeet ja eksoottiset mausteet olivat myös suosittuja ja kaiken kruunasi aito katajakalja.

Olut oli hyvää ja sitä nautittiin runsaasti, työväelle ja niin sanotuille aatelisille oli oma olueensa. Viini oli myös tuttu näky ruokapöydissä ja etenkin maistuvan täyteläinen punaviini. Makeita herkkuja, eli jälkiruokia ei unohdettu, vaan pidoissa tarjoiltiin leivonnaisten lisäksi vanukkaita, vohveleita ja herkullista karpalohyytelöä. Suomalaisissa pitopöydissä ei keski-ajalla tunnettu juuri lainkaan kahvia, teetä ja kaakaota, mutta piimää ja hunajaviiniä, eli simaa oli aina tarjolla. Hunajaviini valmistettiin käymisen avulla vedestä, hunajasta ja hiivasta. Laadukas juoma oli valmista 1-3 päivän kuluttua.